Sain ihanaa asiakaspalautetta viikonloppuna eräältä firmalta, jota autoin ensimmäisen kerran jo pari vuotta sitten.
Tämän firman tyypit jännittivät ihan hirveästi alussa, katsoivat vähän kummeksuenkin minua, mutta kun huomasivat, miten paljon hyötyivät avustani (ja hyötyvät vieläkin) ovat todella huojentuneita.
Ja kaikista parasta – he pystyivät puhumaan minulle omalla tavallaan, murahdellen ja äijämäisesti, ja silti heidät otettiin todesta. Eikä heidän murinoitaan pelätty.
Usein kynnys talousasioihin on iso, erityisesti jos ei ymmärrä niistä mitään ja monesti asioita ei osaa edes kysyä. Jännittää. Hämmentää. Ei kehtaa.
Jättää sitten mielummin kysymättä. Ja se tulee todennäköisesti kalliiksi.
Tämä palaute kertoo, että ehkä se eka askel kannattaa ottaa ja jutella. Voidaan jutella aluksi vaikka halon hakkuusta, jos se laskee pulssia. Sen jälkeen voidaan ottaa asia puheeksi ja sivussa juoda vaikka kahvit. Mutta ratkaisu kyllä löydetään!
Ja mikä fiilis, kun uskaltaa kysyä uudestaan ja uudestaan ja loppujen lopuksi ymmärtää monta asiaa.
Iloinen tämän firman puolesta.